Kerrostalokaksosten asukkaat lähes yhtä tyytyväisiä
Hirvensalon Arolaan tammikuussa 2022 valmistuneiden kerrostalokaksosten asukkaat ovat vajaan vuoden asumisen jälkeen lähes yhtä tyytyväisiä koteihinsa.
Marraskuussa 2022 tehdyssä asukaskyselyssä selvitettiin asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Kiitosta saivat valoisat asunnot, sopivat pohjaratkaisut sekä tilavat aulat ja porraskäytävät. Isoimmat erot olivat lämpötilakokemuksissa.
Asukaskyselyyn vastasi yhteensä 68 asukasta. Kummastakin talosta vastaajia oli 34. Taloissa on yhteensä 82 asuntoa. Yleisarvosana kohteesta oli 3,8 asteikolla 1–5. TVT Asunnot hyödyntää kyselyn tuloksia viihtyisyyden parantamiseen sekä tulevaisuuden asuntorakentamisessa. Kyselyssä saadut palautteet on käyty läpi, ja niiden perusteella on mm. lisätty saunavuoroja asukkaiden toiveiden mukaan sekä käynnistetty toimet, joilla pysäköintipaikkoja saadaan lisättyä.
Asunnon kunto ja ympäröivä luonto houkuttivat
Toinen taloista on CLT-elementeistä rakennettu puukerrostalo Kirsikka ja toinen betonikerrostalo Kide. Rakennukset ovat identtisiä sijaintinsa lisäksi myös pohjaratkaisuiltaan ja pinta-aloiltaan, mikä on mahdollistanut puu- ja betonirakenteisten talojen vertailemisen. Rakennuksia on vertailtu rakentamisen, kustannusten, hiilijalanjäljen ja asumistyytyväisyyden näkökulmista.
Asuntojen hakuvaiheessa hakijat saivat valita, kumpaan taloon haluaisivat mieluummin muuttaa. Kumpikaan ei noussut hakuvaiheessa toista suositummaksi. Asukaskyselyssä ilmeni, että asukkaiden pääperustelut muutolle olivat yhteneväisiä, eikä talon rakennusmateriaalilla ollut juurikaan merkitystä (Kirsikka 15 %, Kide 3 %).
Pääperusteluiksi muutolle nousivat asunnon kunto (67 %), ympäröivä luonto (62 %) ja vuokrataso (44 %). Kiteen asukkaiden vastauksissa ympäröivä luonto oli merkittävin pääperustelu (72 %), Kirsikka: 53 %).
Asumiskokemukset yhteneväisiä
Lähes kaikki (96 %) asukkaat kummastakin talosta pitivät asuntoja riittävän valoisina (Kide 97 %, Kirsikka 94 %). Samoin pidettiin porrashuoneiden kokoa sopivana (Kide 91 %, Kirsikka 91 %).
Asunnon pohjaratkaisu oli 82 %:n mielestä sopiva. Aulatilojen ja porraskäytävien koko oli 91 %:n mielestä sopiva. Asunnon pohjaan oli 82 % tyytyväisiä ja kodin sisustaminen oli sujunut 61 %:lla mukavasti. Haasteita kodin huonekalujen sijoittelussa oli ollut 34 %:lla.
Talojen rakennusmateriaalit olivat sopivasti esillä 73 %:n mielestä. Kiinteisiin kaluisteisiin, esim. keittiökaappeihin, kylpyhuone- ja vesikalusteisiin oli 66 % tyytyväisiä.
Äänimaailman kokemisessa ero oli marginaalinen. Äänten kantautumista talon sisällä piti 68 %:a normaalina. 17 %:n mielestä äänet kantautuivat liikaa ja 15 %:n mielestä taloissa oli liian hiljaista.
Lämpötilakokemuksissa eroja
Suurimmat erot vastauksissa olivat lämpötilakokemuksissa. Kaikista vastaajista lämpötila oli sopiva 81 %:n mielestä. Liian kylmä oli 13 %:n mielestä ja liian kuuma 6 %:n mielestä.
Talojen asukkaiden välillä oli merkittäviä eroja lämpötilan kokemisessa. Kiteen asukkaista 94 %:a piti lämpötilaa sopivana. Kirsikan vastaajista sopivan kannalla oli vain 68 %. Kirsikan vastaajista liian kylmä oli 21 %:n mielestä ja liian kuuma 12 %:n mielestä. – Vastausten perusteella voi todeta, että puukerrostalo Kirsikassa on isommat lämpötilavaihtelut, ja ilmeisesti kesällä puutalo on kuumempi kuin kivitalo, arvioi kehittämispäällikkö Johannes Malmi.
Toimet palautteiden perusteella
Useat vastaajat toivoivat lisää parkkipaikkoja. Erityisesti vieraspaikkojen määrää pidettiin liian vähäisenä. – Pyrimme lisäämään alueelle kadunvarsipysäköintiä. Ikävä kyllä parkkipaikkojen lisääminen on mahdollista vain asemakaavoituksen kautta, mikä on pitkä prosessi, kertoo Malmi.
Kyselyssä kävi ilmi, että 69 %:a asukkaista ei ollut käyttänyt pihasaunaa. Asukkaiden toiveiden perusteella lisättiin naisille ja miehille omat lenkkisaunavuorot sekä vapaasti varattavia vuoroja.
Huhtikuussa tehdään uusi asukaskysely, jossa keskitytään ääneen, lämpöön ja asumisfiilikseen.
Kohti ekologisempaa rakentamista
TVT Asuntojen tavoitteena on oppia rakentamaan uusia koteja mahdollisimman vähillä hiilidioksidipäästöillä. TVT myös tavoittelee hiilineutraaliutta osana Turun kaupunkia. Yksi osa ilmastotavoitteiden saavuttamista on ekologisen rakentamisen lisääminen.
Jo talojen rakentamisen aikana on selvitetty kohteiden hiilijalanjälkeä eli päästöihin vaikuttavia valintoja sekä positiivisista ilmastovaikutuksista kertovan hiilikädenjäljen muodostumista. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus. Lisäksi on vertailtu rakennusjätteiden määrää. Rakennushankkeen urakoinnista vastasi ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy.
Lue lisää:
