TVT Asunnot Oy:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa korostui yhteistyön voima

Tilaisuuden tervehdyssanat lausui yhtiön hallituksen puheenjohtaja Toni Eklund. Kaupungin tervehdys kuultiin pormestari Minna Arven videotervehdyksenä. Tilaisuuden puhujina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Lindén, yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopistosta, toimitusjohtaja Jaana Närö Heka Oy:stä, asukasneuvoston puheenjohtaja Olavi Mäkinen, vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita ja toimitusjohtaja Teppo Forss. Tilaisuudessa luovutettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi asukasneuvoston puheenjohtajana vuodesta 2000 vuoteen 2022 toimineelle Sanna Laitilalle. Tilaisuuden juonsi rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö Johannes Malmi.

Historia ulottuu pidemmälle kuin 30 vuoden päähän

TVT Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Toni Eklund muistutti avaussanoissaan, että yhtiön historia lähtee jo paljon aiemmilta ajoilta kuin 30 vuoden takaa. – Meidän ensimmäiset kohteet ovat 1830-luvulta, ja kunnallisessa vuokratalokäytössäkin 1920–1930-luvuilta eli yhtiön historia eri yhtiöissä, jotka sittemmin on fuusioitu nyky-TVT:hen, on huomattavasti pidempi. Merkittävimmät muutokset yhtiön toiminnassa käynnistyivät 15 vuotta sitten tapahtuneen fuusion jälkeen. – Keskeisin startti fuusion jälkeen oli ns. putkimallin luonti. Yksimielisesti kaupunginvaltuuston hyväksymänä päätettiin, että TVT:n asuntokanta pidetään noin 10,5 prosentissa koko Turun asuntokannasta, ja siten mahdollistettiin se, että voidaan suhdannetilanteesta riippuen rakentaa uutta ja myös luopua sellaisesta, joka ei enää sovi kunnalliseen vuokra-asuntotuotantoon, Eklund kertoi. Vuosittain TVT:lle valmistuu 300–400 uutta asuntoa vuodessa, tänä vuonna jopa 450 asuntoa. –Olemme siis tässä taloustaantumankin aikana erittäin merkittävä toimija. Putkimalli toimii niin, että hankalanakin aikana pystymme tuottamaan merkittävästi asuntoja ja myös edullisia asuntoja meidän vuokralaisille.

Turku kasvaa

Pormestari Minna Arve kertoi videotervehdyksessään, että turkulaisia arvioidaan olevan 15 vuoden päästä jo lähemmäs 250 000.

– Kasvavassa kaupungissa on oltava mahdollisuuksia myös kohtuuhintaiseen asumiseen. Se ei ainoastaan tue uusien turkulaisten kiinnittymistä kaupunkiin, vaan myös mahdollistaa heille sujuvan alun uudessa kaupungissa. Keskeinen tavoitteemme onkin, että jokaisen turkulaisen on voitava löytää koti, joka vastaa hänen elämäntilannettaan ja tarpeitaan.

Arve muistutti, että Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunkialue vuonna 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta. Turku tekee sekä Suomen että maailman mittakaavassa edistyksellistä ilmastotyötä yhdessä alueen merkittävien kumppanien kanssa. Yksi näistä ilmastokaupunkisopimuksen allekirjoittaneista on TVT Asunnot. Arve nosti esiin TVT Asuntojen yhdessä asukkaiden toteuttaman Arjen ilmastoteot -kampanjan, jossa asukkaat vähensivät puolessa vuodessa vedenkulutusta seitsemän prosenttia upeana konkreettisena tekona.

–Tämä on aivan upea konkreettinen esimerkki teosta, jolla on paitsi positiivinen vaikutus ympäristöön, myös taloudellista hyötyä sekä asukkaille että yhtiölle. Se on myös osoitus siitä, että asumisen laatua, ilmastotyötä ja taloudellista hyötyä voidaan edistää rinnakkain, Arve kiitti.

Julkisen vallan rooli asumisen turvaajana

Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Arasta kävi esityksessään läpi julkisen vallan roolia asumisen turvaajana. Suomessa erityisiin toimiin jouduttiin toisen maailmansodan jälkeen, kun 120 000 asuntoa jäi luovutetuille alueille, ja 400 000 evakkoa eli yli 10 prosenttia väestöstä oli nopeasti uudelleen asutettava.

– Aravalainoitus otettiin pakon edessä käyttöön 1.4.1949 helpottamaan asutuskeskusten asuntopulaa. Asutuslainoilla rakennettiin 1950-luvun loppuun enemmän asuntoja maaseudulle kuin kaupunkeihin, Lindén kertoi.

Lähiöiden aluerakentaminen käynnistyi 1950–60-luvun taitteessa Aravan rahoittamana. – Alusta asti Aravajärjestelmä lainoitti myös vuokrataloja. Asuntotuotantotoimikunnan pöytäkirjassa 11.5.1949 hyväksyttiin Turun kaupunginhallituksen vuokratalohakemus Mäntymäkeen tonteille 5,6 ja 7. Mäntymäki tuli mieleen, koska tänä vuonna tammikuussa TVT sai uudesta Mäntymäestä vuoden parhaat ARA-neliöt palkinnon.

Tällä vuosituhannella vuokra-asuntoja on tehty, mutta lisääntyminen on ollut vapaarahoitteisten puolella. – Valtion tukeman asuntokannan määrä on vakaa, mutta painopiste on siirtynyt enemmän erityisryhmiin ja jossain määrin asumisoikeusasuntoihin.

Vuokra-asuminen ja kaupunkikehittäminen

Yliopistonlehtori, VTT Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta puhui vuokra-asumisesta kaupunkikehittämisessä. Rasinkangas nosti esiin monessa maassa käynnissä olevan kehityksen, jossa osa ihmisistä on jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Epävarmuus työn, tulojen ja urakehityksen suhteen vaikeuttaa asumiseen liittyviä päätöksiä, ja seurauksena on mm. perheen perustamisen viivästyminen.

Tutkimuksissa on todettu tekijöitä, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat sosiaalisen vuokra-asumisen tuotantoa.

– Vaikeuttavia tekijöitä ovat asuntopolitiikan lyhytjännitteisyys, mikä on ollut suomalaisen asuntopolitiikan yksi piirre ja nopeat säännösten muutokset paikoitellen Ara-asumiseen liittyen, saattaa kesken rakennusprojektin tulla uusia väliaikaisia lakeja, jotka vaikeuttavat tekemistä.

Asuntopolitiikasta, varmasti edellisen ja nykyien hallituksen välinen ero todella räikeä ja hyvä osoitus lyhytjänteisyydestä ja nopeista muutoksista asuntopolitiikassa.

Paikallisella tasolla vaikeuttaa ARA-rakentamiseen sopivien, hyvällä paikalla sijaitsevien halpojen tonttien löytäminen. Myös poliittinen tuki vaihtelee ja riippuu siitä, mitä kulloinenkin valtuusto päättää ja millainen pitkäaikainen linja kaupungilla toteuttamisessa on.

Tutkimuksessa on noussut esiin sosiaalisen vuokra-asumisen vahvoja puolia. – Se, että pystytään tarjoamaan pitkäaikaista turvallista vuokrasuhdetta kohtuuhintaisesti, nähtiin voimakkaana onnistumisena. Asukasdemokratia on ilman parempi suhteessa yksityiseen vuokra-asumiseen ja kustannustehokkuus yhteiskunnan näkökulmasta on nähty positiivisena tekijänä. Yksi esiin noussut teema on segregaation ehkäisy, johon suurimmat kaupungit ovat alkaneet kiinnittää huomiota.

Segregaation hallinnassa kaupungeissa yleisimmin käytetty keino on sosiaalinen sekoittaminen. Eli pyritään muodostamaan mahdollisimman monipuolinen asuntokanta, niin hallintasuhteiden, kokojen kuin asuntotarjonnan mukaan. Keskeisin keino on Arava-asuntokanta, paljonko sitä rakennetaan ja minne sijoitetaan.

Sanna Laitilalle Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi

Tilaisuuden juhlallisin hetki koettiin, kun Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi luovutettiin Sanna Laitilalle, joka on toiminut TVT Asuntojen asukasneuvoston puheenjohtajana vuosina 2000–2022. Tässä tehtävässä hän on edustanut yli 20 000 asukasta. – Tehtävässään Sanna Laitila on osoittanut poikkeuksellisen syvää omistautumista ja täydellä sydämellä toimimista yhteisten asioiden hyväksi. Kyseessä on ollut kutsumusta edellyttänyt luottamustoimi. Siitä ei ole maksettu palkkaa, vaan se on perustunut vapaaehtoisuuteen, totesi toimitusjohtaja Teppo Forss.

Sanna Laitila osoitti kiitossanansa sekä asukkaille että TVT:n henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille.
– Ensinnäkin haluan kiittää asukkaita, joiden aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen ovat tehneet tästä yhteisöstä elinvoimaisen ja vahvan. Olemme yhdessä saavuttaneet suuria asioita ja tukeneet toisiamme. Kiitän kaikkia mukana olleita asukkaita. Haluan myös kiittää yhtiön henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Teidän kova työnne, omistautumisenne ja yhteistyönne ovat olleet avainasemassa menestyksessämme.

"Serkkuyhtiöissä" on voimaa

Toimitusjohtaja Jaana Närö Helsingin kaupungin asunnot Oy:stä, Hekasta, toi "serkkuyhtiöiden" terveiset. Yhdeksän Suomen suurinta kuntien omistamaa vuokrataloyhtiötä muodostaa tiiviin yhteistyöverkoston, ja yhteistyöyhtiöitä nimitetään "serkuiksi".

– Olemme säännöllisesti tavanneet, käyneet läpi yhtiöitten ajankohtaisia asioita ja käyty läpi onnistumisia, mutta myös epäonnistumisia. Yhteistyötä ei tehdä vain toimitusjohtajatasolla, vaan muukin henkilöstö tapaa säännöllisesti, Jaana Närö kertoi. Serkkujen toiminta on verkostoitumista ja toinen toisiltaan oppimista.

Yhteinen tavoite on ollut asuntopolitiikkaan vaikuttaminen. Serkkuporukka teki merkittävän päätöksen ja perusti oman edunvalvontajärjestön eli KOVA:n elokuussa 2013. – Tämä on mielestäni tämän serkkuyhteisön suurin voimannäyte eli me perustimme uuden merkittävän edunvalvontajärjestön, joka ajaa pelkästään kohtuuhintaisten vuokrataloyhtiöiden omistajien, mutta myös koko asumisen etua ja asiaa.

KOVA:n toiminta käynnistyi varsinaisesti, kun toiminnanjohtajaksi palkattiin Jouni Parkkonen. Tänä päivänä KOVA ei ole ainoastaan serkkuyhtiöiden edunvalvontajärjestö, vaan se on koko Ara-vuokra-asumisen ja asumisoikeusyhtiöiden järjestö. – Kun meitä jäseniä oli aluksi yhdeksän, tänä päivänä jäseniä on yli 130. Nämä kaikki omistavat yhteensä yli 300 000 asuntoa eli KOVA:sta on tullut merkittävä asuntopoliittinen toimija, mutta me serkut sen perustimme.

Yhdessä tekemisen meininki

Asukasneuvoston puheenjohtaja Olavi Mäkinen toi asukkaiden tervehdyksen

–Meillä asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ja toimia yhteistyössä TVT:n kanssa mukavalla tavalla, rakentavasti, rehdisti ja saumattomasti ja edistää omissa vuokranmääritysyksiköissä asumisviihtyvyyttä niin kodeissa kuin piha-alueilla.

Mäkinen kiitti asukastoiminnan yhteistyöstä TVT:tä. – Ikäviäkin asioita on aika ajoin esillä, mutta nämäkin asiat muuttuvat positiivisiksi, kun on yhdessä tekemisen meininki.

Hieno asukastoiminnan muistaminen

– Olin aivan mykistynyt, en ole koskaan ennen nähnyt, että vuokranantaja olisi näin hienolla tavalla muistanut asukastoimintaa, kommentoi Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita puheensa aluksi Sanna Laitilan palkitsemista.

Hän kävi puheessaan läpi asukastoiminnan kehitystä ja merkitystä. Hän muistutti, että yhteistyö kumpuaa myös siitä, että kuunnellaan sitä, joka tietää. Asukkailla on paljon hiljaista tietoa ja voimavaroja, jota vuokranantaja voi hyödyntää.

– Tutustuin teidän arvoihinne. Täytyy sanoa, että siellä oli monta sellaista asiaa, jotka tänä päivänä ovat todella arvokkaita. ”Asiantuntevasti asukkaan asialla” vaatii vuokranantajalta paljon osaamista ja paljon rohkeutta tämän päivän yhteiskunnassa. Ympäristö on tiukka, eikä arvosta valtion tukemaa asuntotuotantoa. Vuokralaiset ylittävät lähinnä julkisuuden kynnyksen vain ja ainoastaan ”kauhuvuokralaisina”. Kukaan ei puhu massasta, 99 prosentista, joka hoitaa asiansa kunnollisesti ja tunnollisesti. Näitä asukkaita on paljon, ja he jäävät pois median keskiöstä.

Viidan mukaan vuokranantajien on oltava hereillä siitä, että asukkaiden talous heikkenee. –Vuokranantaja ei voi mitään asumiskustannusten nousulle ja asumistukileikkauksille. Näitä keskusteluja kuunnellessa minulle on vahva usko siitä, että TVT:llä on vahva halu tehdä parhaansa asumiskustannusten minimoimiseksi.

TVT Asunnot Oy on tehnyt koteja jo 30 vuotta

TVT Asunnot Oy on tehnyt jo 30 vuotta ihmisille koteja. Vuonna 1994 kaikkiaan 99 asuintalokohdetta yhdistettiin kahdeksi yhtiöksi – Turun Vuokratalot Oy:ksi ja Kiinteistö Oy Lehtolaaksoksi – joista sittemmin muodostui nykyinen TVT Asunnot Oy. Kolmekymmentä vuotta sitten tehdyllä ratkaisulla pyrittiin hillitsemään kustannusten nousua ja löytämään uusia toimintatapoja. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon: on luotu lisää kohtuuhintaista asumista ja parannettu pitkäjänteisesti asumisen laatua.

– Ennusteiden mukaan väestönkehityksen erilaistuminen tulee lisäämään ennen kaikkea suurten kaupunkien ja niiden lähikuntien kasvua. Koska samanaikaisesi väestö vähenee ja vanhenee, keskittyy kasvu aiempaa harvemmille alueille. Kun kotitalouksien koko pienenee ja perheet haluavat asua aiempaa väljemmin, tarvitaan yhä myös uusia asuntoja. Tarvitsemme laadukkaita, riittävän kokoisia ja kohtuuhintaisia asuntoja. Perheen perustaminen ei saa olla ainakaan sopivan asunnon puuttumisesta kiinni, totesi TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss päätöspuheenvuorossaan.

Tilaisuudessa julkistettiin ”Koti, yksilö ja yhteiskunta. Näkökulmia kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen”, joka toimii myös TVT Asunnot Oy:n 30-vuotisjuhlakirjana. Julkaisun tavoitteena on tuoda esiin kohtuuhintaisen asumisen nykytilaa ja siihen liittyviä erilaisia näkemyksiä. –Asumisen ongelmakysymyksiin ei suhtauduta julkaisussa joko–tai -asenteen mukaisen vastakkainasettelun lähtökohdista, vaan pikemminkin sekä että -periaatteella maltillisesti pohtien ja yhteistä ratkaisua etsien. Kirjassa annetaan tilaa sekä tutkimustuloksille että asiantuntijoiden haastatteluille. Emme esitä valmiita ratkaisuehdotuksia emmekä etsi yhtä oikeaa totuutta, vaan. pyrimme yhdistämään eri osapuolten ajatuksia. Haluamme etsiä yhteistä hyvää ja lisätä asumiseen liittyvää keskustelua, Forss totesi. Seminaarin osallistujat saivat kirjan omakseen, teoksen laajempi jakelu käynnistyy syksyllä.