Uniikki asuinalue täyttää monia kotihaaveita

Arolasta halutaan luoda asumismuodoiltaan monipuolinen alue, josta löytyy koti niin sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin. Alueelle on elokuussa valmistunut ensimmäinen kerrostalo Arolan Punarinta, joka on betonirunkoinen, päädyt ovat rappauspintaisia ja muut julkisivut puuverhoiltuja. Seuraavaksi valmistuvat puiset pientalot syksyllä 2021, puukerrostalo Kirsikka ja betonikerrostalo Kide vuoden 2021 lopulla sekä puiset rivitalot talvella 2021–2022.

Rinnakkain rakennettavat Kirsikka ja Kide ovat paitsi arkkitehtonisesti tyylikkäitä asuintaloja, ne ovat myös mielenkiintoinen tutkimuskohde rakennustapavertailulle. Kirsikka on TVT:n ensimmäinen puukerrostalo, vain alapohja ja väestösuoja ovat siinä betonia.

Puu- ja betonirakentaminen vertailussa

Kirsikka ja Kide ovat pohjaratkaisuiltaan, huoneistoaloiltaan ja sijainniltaan identtiset. Niiden kautta voidaan vertailla puu- ja betonirakenteisten kerrostalojen käyttäytymistä, käytönaikaista huoltoa, kustannuksia, hiilijalanjälkeen vaikuttavia ratkaisuja ja asumistyytyväisyyttä.

– Puurakentaminen Suomessa ei ole vielä täysin vakiintunutta suurissa rakennuksissa. Haluamme osallistua sen kehittämiseen ja tehdä oman tutkimuksen, joka hahmottelee rakentamisen ja erityisesti puurakentamisen tulevaisuutta. Haemme Kirsikan kautta kokemuksia modernista puutalorakentamisesta rakennuksen koko elinkaaren ajalta aina rakennusvaiheesta käyttöön, kertoo kehittämispäällikkö Johannes Malmi TVT:ltä.

– Voimme mitata rakennusvaiheessa esimerkiksi puutalon suojaukseen käytettyä aikaa ja vastaavasti kivitalon kuivumisaikaa tai käyttöaikana lämmitysenergian kulutusta. Ääni on perinteisesti ollut haastava elementti puurakentamisessa. Me voimme tehdä Kirsikassa ja Kiteessä äänitason mittauksia sekä asukastyytyväisyyskyselyitä ja näin verrata äänen käyttäytymistä puu- ja kivitalossa, Malmi antaa esimerkkejä tutkittavista asioista.

Suunnittelua, jossa silmä lepää

Kirsikka ja Kide ovat näyttäviä kohteita, joissa päärakennusmateriaalin on annettu näkyä. Rakennushankkeen urakoitsijana toimii ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut Mangrove Oy ja arkkitehtina Lundén Architecture Company.

– Olemme pyrkineet Kirsikassa jättämään näkyviin niin paljon puuta kuin se on määräysten mukaan mahdollista. Sama pätee myös Kiteeseen ja betonipintoihin. Kaikkea ei haluta pakkeloida piiloon, jolloin kohteesta tulee elävämpi, rakennuttajavalvoja Pekka Anttila TVT:ltä sanoo.

– Molemmissa pintoja on siis jätetty tarkoituksella näkyviin. Esimerkiksi Kirsikassa on kuusesta tehty pystypanelointi samassa kohtaa kuin Kiteessä näkyy betonia, johon on tehty urat vastaavaan tyyliin. Muita kiinnostavia yksityiskohtia ovat isot ikkunapinnat sekä pitkä yhteinen porraskäytävä jokaisessa asuinkerroksessa, hän jatkaa.

– Kahden identtisen talon suunnittelu on tässä tapauksessa vaikeampaa kuin luulisi, sillä rakennusmääräykset ja mitoitukset eroavat puu- ja betonirakentamisessa. Vaikka talot ovat siis samanlaiset, ne ovat myös aidosti erilaiset, Malmi täydentää.

Tulevaisuus mielessä

Turun kaupungilla on tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Puu- ja betonirakentamisen vertailu on yksi tapa, jolla TVT Asunnot toteuttaa kaupungin ilmastotavoitetta konkreettisilla toimilla.

Puukerrostalon hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan merkittävästi pienempi kuin betonirakenteisen, mutta kustannukset Kirsikka ja Kide ovat näyttäviä kohteita suuremmat. Kokemusten ja tiedon lisääminen ovat tärkeässä asemassa puurakentamisen yleistymisessä.

– Kun kehitämme puurakentamista, niin siinä samalla myös kivirakentaminenkin joutuu kehittymään. Tavoitteena on tietysti mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja mahdollisimman iso hiilikädenjälki, Malmi sanoo ja jatkaa:

– Tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden asuntorakentamisessa ja se vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi puuta tullaan käyttämään. Oma veikkaukseni on, että puuta ja betonia tullaan käyttämään hybridinomaisesti eli haetaan parhaat puolet molemmista käyttöön.

Turvallista, mukavaa ja yhteisöllistä

Alueella ei ole läpikulkuliikennettä, mikä tekee siitä rauhallisen ja erityisen lapsiystävällisen.

Tavoitteena Arolassa on myös kiinteistörajat ylittävä yhteisöllisyys eli asukkaat voisivat pitää talkoita yhdessä tai käyttää kerho- ja saunatiloja.

– Toivomme, että Arolaan muodostuu vahva yhteisöllisyys. Tätä tuetaan erilaisin suunnittelun keinoin, esimerkiksi Kirsikassa ja Kiteessä läpitalon kulkevalla porraskäytävällä sekä yhteisellä erillisellä ulkosaunalla, Anttila kertoo.

– Pientaloissa on sama läheinen ja idyllinen henki kuin 1940-luvun puurakentamisessa. Talot ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta jokaisella on kuitenkin oma minipihansa, johon voi laittaa vaikka sen pienen pelargonipenkin, pyöreän pöydän ja kaksi terassituolia, Malmi maalailee.

– Meillä on vankka kokemus siitä, millaisista asunnoista ja asumisympäristöistä asukkaat tykkäävät. Pystymme rakentamaan turvallisia, elinkaareltaan hyviä asuintaloja, joissa on miellyttävää ja kohtuuhintaista asua. Siis asuntoja, joissa ihmiset viihtyvät.

Metsän ja merituulen tuoksua

Arola on luonnonläheinen ja merihenkinen ympäristö asua. Harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet ovat monipuoliset aina sauvakävelystä lasketteluun ja golfista uimiseen.

– Arola on rauhallinen alue, voisi jopa sanoa lintukoto. Se on vähän kauempana ydinkeskustan hälinästä, mutta kätevien yhteyksien päässä. Puistot ja virkistysalueet ovat vieressä unohtamatta lähipalveluita kuten päiväkotia, koulua ja kirjastoa, Anttila toteaa.

Alueella on mielenkiintoinen historia, johon liittyvät niin laivat kuin maanpuolustus. Pikisaari on toiminut aikoinaan Turun ulkosatamana, jossa laivoihin lastattiin tervaa ja puutavaraa. Lähistöltä löytyy myös toisen maailman sodan aikaisia betonibunkkereita ja myöhemmin Puolustusvoimat on käyttänyt aluetta harjoitteluun.

Seuraavaksi Arolasta tulee paikka, jossa elämä sykkii erilaisissa kodeissa.

– Arolan alueelle syntyy sitten aikanaan oma identiteetti, jonka muodostavat sen asukkaat. Asukkaat luovat alueen, Malmi hymyilee.

Seuraa Arolan alueen kehitystä: tvt.fi/arola